Kiinan ihmeet ja Suomi-romut
Pitkän selvityksen tulos on nyt selvä: Toivoa oli pitkään, mutta maailman viimeisen kiinalaisen harmoonitehtaan* (*lähes 100% varma tieto, kaikki maanosat ja vihjeet on nyt koluttu perinpohjin) käyttämät kielet eivät olleet perinteisiä messinkisiä harmooninkieliä. Sitä myöten suunnitelma täysin uusista matkaharmooneista ei tule toteutumaan sellaisenaan.
Aiemmin yritin valmistaa kieliä vesileikkausmenetelmällä, mutta se ei oikein soveltunut tarkoitukseen. Periaatteessa voisin kokeilla vielä jotain modernia työstötapaa aiemmasta viisastuneena, mutta tekemisen hitaus, alihankinta ja käsityön määrä tekee kielistä niin kalliita, etten ole ryhtymässä moiseen ainakaan hetkeen.
Tässä yritystä ja omaa soitinrakennustoimintaa käynnistellessä on kuitenkin tullut huomattua, että rikkinäisiä tai muuten vaan jouten lojuvia polkuharmooneita löytyy runsaasti. Valitettavan useassa tapauksessa huonokuntoisen harmoonin seuraava sijoituskohde löytyy kaatopaikalta ennemmin, kuin että niitä haluttaisiin kunnostaa. Näille hylätyille minulla on kunnia antaa vielä yksi elinkierros. Aivan täysin halkeilleistakin soittimista saa kierrätettyä vielä kielet seuraavaan soittimeen.
Siispä minun ei tarvitse luopua ajatuksesta rakentaa uusia soittimia – kielet menneeltä ajalta sopivat myös uudempaan ympäristöön! Olkaahan kuulolla, täällä valmistuu siis sekä kierrätyssoittimia, joissa vanhaa hyödynnetään mahdollisimman paljon, sekä uusia matkaharmooneita oman mallin mukaan.
Suurkiitos kaikille, jotka ovat tähän asti olleet apuna ja tukena!